Pressilupi > Punatähdet - haastattelu
Punatähdet - aatteen paloa ja taistelutahtoa
Mikä innoitti
teidät laulamaan punaisen aatteen puolesta? Uatteen palo sytty hehkuunsa
vuonna 1957, kun myö kateltiin Putnikin viipellystä Raatavuaran iltataevaalla.
Laalaminen tulj mukkaan sittä jumppakoreoraahvin hommiin jäläkeen, kun piti
löötee jottae muuta tekemistä. Aeka sävvääksen tek myössii Saijonmuan Arjan
helakanpunanen pitkäsoetto "Laula kanssain toveri", se sae meijännii syvämmet
väpäjämmään.
Ehkä joku kommunismin klassikoista on erityisen lähellä sydäntenne?
Kyllähä niitä lassikoeta on luvettu Teräksen lukupiirissä. Lähheisin suattas
olla tuo Kuusis Oton "Asian periaatteellinen puoli, valittuja kirjoituksia ja
puheita vuosilta 1905-1918". Toenen suurlassikko on ollunna Leninin
"Neuvostodemokratiasta". Siellä seesoopi jotta neuvostotemokratia on TUHAT
kertoo temokraattisempi kun länsmaenen temokratia.
Kuinka laulujen vaikuttavat lyriikat syntyvät? Liittyykö niihin hauskoja
tai koskettavia tarinoita? Kaekki laalun aeheet on elettyvä soettopoejan
elämätä. Ne on kaekki toesjtarinoeta, ei siinä tarvihe kun vähä loppusoentuja
viilaella. Mukkaan on piässy jokusia juttuja serkkujennii elämästä.
Millaisia eväita työ Kajastuksen naisvoimistelijoiden koreograafeina antoi
musiikillenne? No eekö sitä huomoo meijän lavaliikehinnästä? Aijaa, no
sitähän ne muuttii sannoo, että eeku takasi kirjekurssille lanteenvatkoomista
opettelemaan...
Kuinka voimakkaana pidätte Rautavaaran työväenyhdistyksen kulttuurijaoston
Teräksen vaikutusta? Äetin maijossahan myö jo juotiin Teräksen
iskulaaseita. Iliman Terästä ee oes Punatähtijäkkään. Ollaahhan myö telekkarj-
ja levyhommista huolimatta vieläkkii Teräksen kulttuurijaoston orkesterj.
Kuinka tarkeitä ovat olleet matkat sosialistisiin ystävämaihin?
Reissuthan on ehtymätön laalun aeheetten kaevo. Ee lopu nämä jutut ihan
äkkiä. On nähty Havannat, Moskovat, Kalinat, ja TTR:ät. Sosialismihommathan on
ennen kaekkee internationaalisia.
Miten musiikkinne edistää yhteistä taistelua imperialistisia voimia
vastaan? No, siementähän myö kylvettään kiertuveella. Sinne se jiäpi
uate itämmään. Silläe laella ejistettään taisteluva, että justiisa nämä
imperiaalit on kaatta vuossatojen sortanneet työmiestä ja myö tuas ollaan
työmiehen puolella, niinkun usseissa viisuissakkiin tulloo seleväks.
Mikä on ollut ikimuistoisin konserttinne? Miksi? Se suattas olla
tuo ensmäenen essiintyminen, joka oelj Vehmersalmen rantalaeturilla kaavan
sitten. Ensmäenen kerta se on vähän sama näessäe hommissa. Ensalakuun pelottaa,
sittä tuntuu hirmu jännältä ja pahhookii tekköö ja viime lopuks on helepottunu
olo, että mäenpähän oeh. Vuan eehän se ollukkaan niin erjtyistä vaekka kaverit
kehu. Niinku tupakinpoltto.
Onko joku lauluista teille itsellenne ylitse muiden? Takaisin
Neuvostoliittoon ollaan taijettu soettoo ihan paria kertoo vaelle kaekilla
keekoella.
Voiko työväenmusiikkia tehdä kuka vaan, jos aate on vahva? No
mitenkäpä muuten meijän annettaes vieläe essiintyvä? Tietennii. Uatteen palolla
suapi anteeks usseemmannii tumpeloennin.
Voiko kommunisti pitää hauskaa? Kysyttii vielä. Oesitpa piässy
meijjän matkaan Perliinin tae Sohvian työväenmussiikkivestivaalille niin et
kyselis jonniijootavia. Nuilla reessuilla meelle on avvaatunnu vantastinen
mahollissuus yhistee uate ja haaskanpito.
Ovatko nimet Aatos Punanen ja Varma Kosto taiteilijanimiä vai ihan
aitoja? Noh, Aatoksen sukunimi oelj aekonnaan Punanter, van isäukko
vaehto sen sovan jäläkeen Punaseks. Varma se on ollunna aena Varma, Kostohan on
sen toenen nimi ja sukujaan se on samoja Punasia, ommoosukuva Punantereita kun
Aatoskin. Onkos neitin nimi neitin nimi?
Miltä näyttää Punatähtien tulevaisuus? Taevaesiin on kirjotettu,
että temokraattiset voemat nostaa vielä piätäsä. SKP on vielä voemissaan ja
sillon myhii ratsastettaan uallonharjalla. Tulevaisuus näöttää punaselta!
Huastattelu Miira Lähteenmäki
|