Punanderien sukuhistoria

• Interviisut
• EEC:n vastainen rintama kasvaa
• Armaksen vaiheista Amerikassa
• Puhheita sukutillaesuuksissa ja vähän muuvallakkii
• Punaderin serkusten kummisetä Herbert Huikko
• Armoitetun Voitto Punanderin tarina Kotkan ja Haminan satamien trukkikuskista E-liikkeen lihamestariksi ja lopulta Punatähtien basistiksi.

Punanderin suku tulee Koillis-Savosta, Rautavaaran pitäjästä. Suvun värikäs historia tunnetaan kantaisä Holger Punanderiin asti. Aiemmat vaiheet ovat toistaiseksi hämärän peitossa.

Kantaisä Holger

Saksalaissyntyinen muusikko Holger Punander (1826-1902) saapui Suomeen 1840-luvulla. Pohjois-Saksassa Lyypekin kaupungissa syntynyt Holger oli monilahjakas muusikko, joka hallitsi instrumenteista ainakin harpun, huilun ja kitaran.

1840-luvulla Holger työskenteli muutamia vuosia muusikkona Venäjän tsaarin Nikolai I:n hovissa. Suvun perimätiedon mukaan Holger saapui Suomeen erään pietarilaisen soittajaseurueen mukana.

Holger Punander oli romantikko, joka rakasti vaeltelua villissä luonnossa. Holger ihastui niin suuresti Koillis-Savon maisemiin, että hän päätti asettua asumaan ensimmäisen vaimonsa Lyydian (s. 1829-1900) kanssa Rautavaaralle. Holger ja Lyydia olivat tavanneet Kiuruvedellä, missä Lyydia (os. Liimatainen) kävi emäntäkoulua ja Holger työskenteli Runnin terveyskylpylässä viihdyttäjänä.

Holgerin pojat

Holgerin ja Lyydian liitosta syntyi kolme poikaa: Valentin eli Vallu (1845-79), Ananias (1846-1915) ja Armas (1847-1907). Lisäksi Holger sai vuonna 1860 Theotor-pojan, jonka äidistä ei ole tarkkaa tietoa.

Holgerin vanhin poika Valentin eli Vallu (1845-79) teki elämänuransa pientilallisena Sonkajärvellä. Valentin oli Sukevan kylällä tunnettu pelimanni, jonka haitari soi monissa häissä ja hautajaisissa.

Holgerin pojista parhaiten tunnetaan Ananias Punander (1846-1915), joka perusti Rautavaaran työväenyhdistyksen Teräksen. Ananias oli tulisieluinen agitaattori, taidokas puhuja ja - suvun perinteeseen kuuluen - oivallinen pelimanni.

Lyydian ja Holgerin kolmesta pojasta nuorin, Armas lähti siirtotyöläiseksi Yhdysvaltoihin vuonna 1889. Armas työskenteli useilla metsätyömailla Minnesotassa ja ainakin kahdessa kaivoksessa Kanadassa, kunnes hän päättyi Sointulan ihannesiirtokuntaan Malkosaarelle vuonna 1902. Armas kuoli Sointulassa viisi vuotta myöhemmin. Hänen kuolinsyynsä on epäselvä, mutta Armas tunnettiin kovana uhkapelurina, joten kyseessä saattoi olla henkitappo.

Holgerin pahnanpohjimmainen Theotor (1860-1930) työskenteli satamatyöläisenä Haminassa ja Helsingissä, kunnes palasi Rautavaaraan. 1920-luvulla Theotor tuli tunnetuksi Rautavaaran työväentalon kovaotteisena vahtimestarina.

Holgerin pojanpojat

Valentin Punanderin pojat Voldemar (1890-1962) ja Varma (1892-1956) olivat aktiivisia kommunistipoliitikkoja. Varma toimi kansanedustaja yhden kauden ajan 1940-luvun lopulla ja Valentin oli Rautavaaran kunnanvaltuuston puheenjohtaja yli 20 vuoden ajan.

Ananiaksen kaksi poikaa Walter (aik. Valtteri, 1865-1949) ja Theotor (1875-1950, käytämme hänestä jatkossa nimeä Theotor Jr. erotukseksi Theotor vanhemmasta eli Sr:stä) olivat urheilumiehiä. Walter heitti 1890-luvulla keihään Suomen ennätykseksei 61,43 ja hän voitti urallaan heittolajeissa kymmeniä piirinmestaruuksia. Vuonna 1910 Walter "suomensi" nimensä Punaseksi - välittämättä suvun protesteista.

Theotor Jr. tunnettiin mestaripainijana, ja hän oli vähällä päästä Venäjän edustajana St. Louisin olympialaisiin 1904. Vain kiusallinen nivusvaiva pudotti Theotorin kisalaivasta. Theotor oli myös piiritason hiihtäjä.

Armas sai tiettävästi Amerikassa (ainakin) kaksi lasta, joista ei ole tarkempaa tietoa. San Franciscossa Yhdysvalloissa syntynyt Armaksen pojanpoika Uljas Punander saapui Suomeen 1960-luvulla etsimään juuriaan. Rautavaaralta Uljas löysi sukulaisia ja liittyi Rautavaaran työnväenyhdistyksen Teräksen kulttuurijaoston orkesteriin, Punanderin serkusten perustamaan Punatähdet-yhtyeeseen.

Theotor Sr. sai velipuoltensa tapaan kaksi poikaa, Taavitin (1886-1967) ja Koljatin (1892-1952). Taavit teki elämäntyönsä osuusliikkeen palveluksessa. Rautavaaran osulasta aloittanut Taavit nousi lopulta koko Koillis-Savon piiripäälliköksi. Koljat Punander oli täysverinen muusikko. Taitava tuubisti esiintyi useissa klassisissa kokoonpanoissa, muun muassa Kajaanin kaupunginorkesterissa.

Holgerin pojanpojanpojat

Voldemarin kahdesta pojasta Seesam (1932-) on diplomi-kosmetologi ja Voitto (1947-) soittaa bassoa Punatähdissä.

Varma antoi pojalleen oman nimensä. Erotukseksi isästään Varma Jr. (1947-) käyttää esiintyessään myös toista nimeään Kostoa. Varma Kosto toimi aiemmin Rautavaaran Teräksen naisvoimistelijoiden koreograafina ja sittemmin hän perusti pikkuserkkunsa Aatos Punasen kanssa Punatähdet-yhtyeen, jossa Varma soittaa nykyisin kitaraa ja laulaa.

Walterin ainoa poika, Punatähtien laulaja Aatos (1947-) on Varman tavoin Kajastuksen entinen koreograafi.

Myös Theotorin molemmat pojat Hiski (oik. Taisto, s. 1947-) ja Kalervo (1947-) ovat muusikkoja. Punatähtien entinen rumpali Hiski soittaa nykyisin tenorisaksofonia ja entinen perkussionisti Kalervo on rumpupatterin takana. Vaikka veljekset ovat syntyneet samana vuonna, he eivät ole kaksosia: Hiski on syntynyt tammikuussa ja Kalervo lokakuussa.

Taavitin ainoa poika Jalmari (1947-) soittaa koskettimia Punatähdissä, kuten myös Koljatin ainokainen Sauvo. Molemmat serkukset ovat työskennelleet siirtotyöläisinä Amerikassa.

Päivitetty 16.7.2006